Aapi Juntura – haastattelu:

Ajattelin haastatella pitkän linjan Apple II-käyttäjää, Aapi Junturaa blogiini ja kerätä talteen hänen ajauksiaan ja muistoja varhaisesta Suomen Apple II-historiasta.  Lähetin kysymyksä Aapille sähköpostitse..

aapi_juntura_insinoori_edit_s

Kuka olet ja mistä tulet?

Aapi Juntura : Siina Maria os. Keskinarkaus teki minut huhtikuussa 1943. Isäni Otto Jalmari oli pienviljelijä. Lapsia syntyi perheeseen kaikkiaan 11, perillisiä elää seitsemän. Minä olen keskimmäinen. Kansakoulua kävin Peurajärvellä 1950-1956, keskikoulua Ranualla 1956-60. Pääsin TVH:lle harjoittelijaksi v.1960 kesäksi, sitten suoritin kartanpiirustuskurssin. Keväällä 1961 menin insinööripiirin hommiin Kemijärvelle. Silloin Jättimäinen Marion kaivoi Kemijoelle uutta uomaa. Armeijan suoritin Oulussa tykistörykmentissä 1962-1963. Olin alokas Ranualta, joka osoitti mieltä ylivääpelille. Sotilaspassin mukaan olen kersantti, kauhia tappaja?

Oulun teknilliseen opistoon hain jo 1960, sain valita aloituksen 1961 tai 1964. Niinpä vuokrasin Heikinkadulta huoneen vanhukselta. Hän lämmitti pönttöuunin ja piti emaliastioissa pesuveden. Lisäksi hän puheli monesti mukavia ihmiselämästä. Työväentalon tansseissa 1965 tapasin postineidin, joka puuhaili IBM:n reikäkorteilla ja sai siitä palkkaakin. Yhteisasumiseen en halunnut, koska neiti oli oikukas ja vain 18v.

Sain tien- ja vesirakennuksen insinöörin pätevyyden 1968. Menin kesällä Sodankylään pomoksi metsätien tierakennustyömaalle. Insinööri-piirista Esko Valtanen pyysi lokakuussa töihin insinööripiiriin ja siellä suunnittelin siltoja, metsäteitä, ojituksia yms. Pidin myös vesilain mukaisia toimituksia Lapissa. Mikko Puronlahti kehoitti siirtymään ammattikoulun opettajaksi kartanpiirtäjille niinpä sitten vaihdoin alaa. Lapissa Ammattikoululaiset olivat 1960-1990 ikäluokkansa opinhaluisinta joukkoa. Opettajan työ oli antoisaa, opettaja oppii eniten. Pari kertaa kehoitettiin hakemaan rehorin virkaa mutta kesälomat olisivat romahtaneeet ja jokapäiväinen kisailu resursseista sekä nokkimisjärjestyksestä ei kiinnostanut.


Mikä oli ensikosketuksesi tietokoneisiin ja milloin?

VTT:kin oli hankkinut komeron kokoisia tietokoneita ja sieltä Pekka Malinen opetti meille kevätiltoina FORTRAN-ohjelmointia TEKU:lla. Ensimmäinen tuloste jatkuvan palkin momentiksi oli SYNTAX ERROR. Oli kaksoispiste väärin.. Kolmas yritys tuotti rivikirjoittimella taulukon momenteista palkin eri kohdissa. Silloin oli esillä elekronisia laskimia putkinäytöllä ja niillä pystyi laskemaan trigonometrisiakin laskuja. Varsinainen suuri muutos tapahtui vuonna 1972, HP35-laskin teki taulukkokirjat tarpeettomiksi. Sen käänteinen Puolalainen logiikka RPN oli kätevä omassa työssäni ainakin vuosikymmenen. Popular Elektonics-lehteen tutustuin perhetuttavan (Hannu Ylioja) kautta. Siinä oli mainoksia laitteista ja komponentista sekä kytkentäkaavioita. Ammattikoulussa oli sähkö- ja radioinsinöörejä ja kiinnostuin heidänkin puuhista. Ensimmäisen radion rakensin vuonna 1974. Siitä alkoi elekroniikan askartelu. Vuonna 1977 kuului huhuja muistipiireistä ja mikroprosessoreista. Koululle hankittiin mikrotietokoneen rakennussarja 1978.

Apple ][ tuli Lapin keskusammattikoululle 1980 uuden puhelinpuolen opettajan mukana. Siihen oli verkotettu neljä ohjelmoitavaa SHARP-laskinta.  Koululla Markku Siivola (Muurolan psykiatri) piti Apple iltakurssin tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskennasta, siis Magic Windows ja Visicalc. Silloin selvisi sekunnissa, että konekirjoitus on ottanut loikan. Ei raaputeta, eikä korjailla vaan oikoluetaan ja muokataan ruudulla ennen tulostusta. Kustannusarviot ja luettelot tehtiin uusiksi pienenki muutoksen takia. Taulukkolaskennassa vain tehdään muutokset ja loppusumma yms on samalla valmis. Ehkä 90% parannus veivikoneisiin.

 

setup_with_a3_plotter

Lisäksi Apple ][:n graphics-tabletilla voitiin valtaosa kartoista muuttaa digitaalisiksi ja näitä sitten korjailla monin tavoin, raapekynä ja-veitsi kävivät vanhanaikaisiksi. Watanaben piirturilla pystyi tulostamaan A3-kokoisia piirroksia. Tulostusmittakaava ja yksityiskohdat voitiin valita tai lisätä. Paljon tuli kehittämismahdollisuuksia kertaheitolla!

Olin kartanpiirtäjien opettajana ja tein samantien hankintaesityksen Apple ][:sta siitä huolimatta, että v. 1972 elekronilaskimen (HP35) hankintaa rehtori piti tarpeettomana. Muistin tämän hankintaesityksessä, 40.000mk. Normaali vuosihankinta oli 2000mk. Ihmeekseni asiasta ei kinasteltu ja vuoden päästä päästiin opilaiden kanssa digi-aikaan, siis 1981. Seuraavien vuosien puhdetyöt oli valittu. Ohjelmoin jokseenkin kaiken kartta- ja asiakirjatuotannon tietokoneella tehtäväksi, ellei ollut valmista hyvää ohjelmaa olemassa. BASIC-rivejä tuli tuhansia.

Työkaluna ja opetus/opiskeluvälineenä Apple ][ osoittautui mainioksi vekottimeksi noin viiden vuoden ajan, rajat tulivat vastaan nopeuden, näytön ja muistin rajallisuudesta.

Maanmittausalan koulutukseen  kartanvalmistuksessa oli grafiikkataulu soveltui digitoinnin perustyökaluksi.  Tällöin paperilla oleva kartta tuli muunneltavaksi ja versioitavaksi eri käyttötarkoituksiin.

Vaikka digitoinnin tarkkuus ei ollut hyvä sopi se mainiosti opetusen harjoitustöihin. Viivojen lisäksi tarvittiin karttamerkit, tekstit koko ja kaltevuus muuntelulla, väritki tarvittiin. Pinta-alat syntyi kun kuvio digitoitiin suljetuksi.

Kartan jakaminen osapiirroksiksi tuli samalla, niipä saattoi tulostaa erikseen, rajat, tiet, rakennukset, pellot, tontit, rajamerkit jne… Tulostimien ohjaukseenki tarvittiin yhtä sun toista, esim. HP-GL piti opetella.

Karttaohjelmisto laajeni PC-koneisiin käsittäen myös maastomittauksen ja siihen liittyvät laskennan. Koko projektin sain myytyä muihin alan kouluihin 5000mk hintaan, josta verottaja otti 60%…

 

Milloin hankit ensimmäisen oman tietokoneesi ja millainen se oli?

osi-80_s

Ohio-scientific oli käytössä ennen ensimmäistä Apple ][:sta. Ohio Scientific:n emolevyn mainos oli Popular Elekronics-lehden takakannessa. Sen pystyi tilaamaan USA:sta ja maksu tapahtui VISA-kortilla. Niinpä hankin heti luottokortin ja Lisenssivirastosta tuontiluvan joka silloin tarvitiin ulkomaan kauppaan. Muistaakseni laite tuli muutamassa kuukaudessa vuonna 1980. Hinta oli alle tuhat markkaa.

Emolevyllä oli bootirommin lisäksi BASIC-tulkki. Samanlainen kuin Applessa ilman viivan piirtämistä. Vain blokkigrafiikka oli ASCII-koodin jatkella 128…255. Näytössä on 24 riviä ja 24 saraketta. Muistia on 8 kilotavua staattista RAM:ia mutta laajennus vaikutti hankalalta.

Kasettinauhuri oli Kansas City-koodin 150 baudia, eli melkein kerkis lukemaan näytöltä latauksen sisällön. Muistin lataaminen täyteen kesti n.8 minuuttia.

Pelejäkin sai maailmalta, Aarvark Canadasta oli tehny pari kasetillista räiskintää. Parin vuoden aikana kertyi kymmenkunta C-kasettia.

Ohjelmoinnin perusteita sillä saattoi opetella kuten muillakin sen aikaisilla vehkeillä. Lapsetkin oli siitä kiinnostuneita. Naapurit (lestadiolaisia) kielsivät omien lastensa vierailut kun kuulivat tietokoneesta.

Näyttönä käytin 14″ matkatelevisiota johon laitoin konkalla videoliitännän videoilmaisimen jälkeen. Koulun TV-puolen opettaja Eero Niemelä kertoi mihin ja miten liitos pitää laittaa, jotta ei tule sähköiskuja. TV:n poikkeutus vaatii 25 kV jännitteen.

Ohio Scientifigissä oli vaihettava EPROM monitor-ohjelmalle. Sillä pysty hiukan editoimaan muokattavaa riviä.

 

apple2_s

Muisti ja näyttö rajoittivat käyttöä, joten parempi vehje piti hankkia. Se oli sitten Apple ][ komponentteina ja levykeasemalla tilattavissa Saksasta. Tilauksen maksu etukäteen shekillä ärsytti.

Ylähäällä kuvassa ensimmäinen piirilevylle komponenteista tinattu kokoamani Apple ][-klooni. Kotelot ovat omatekoa koulun kanttikoneella ja leikkurilla (pelti maksoi 10mk/m2). Joystick on kaksi potentiometria yhdessä (juttu Omenahyve-lehdessä). Piirilevyn  molemmista puolista on hyllyssä filmi. Voipi tehdä piirilevyn vieläkin.

Komponentit tilasin Saksasta 1980-81, odottelin pari kuukautta ja piti kiirehtiä. Kaveri lähetti laitteesta “kymmpikuvan” ja aikoi toimittaa kunhan saa kaikki osat (n.150kpl) kasaan. Lisenssivirastolta piti hankkia tuontilupa. Saksaan piti maksaa “Vorkasse Schek” etukäteen 4000mk (Apple ][ maksoi silloin n.10000mk). Meinasi jännittää kun toimitus viipyi ja tulliin piti antaa tullausnumerot. Ilmoituksen näin saksan-kielisestä MC-lehdestä (Micro Computer).

Vaimon siskon mies oli silloin töissä Englannissa. Hän osti käytetyn Apple ][:n ja  lähetti sen Suomeen, minä lähetin rahat. Kajaanista ostin romuna Finlux:n ja MiniTell-tekstipäätteen.

aj83_s

Kuvassa (1983) on Englannista ostettu käytetty Apple ][. Myös 12″ vihermonitori tuli Englannista. Silentype- lämpötulostin tulosti 5″ -paperille, paperin saatavuus oli heikkoa kuitenkin. Tulostustarkkuus kohtalainen (naru kiertyi akselin ympäri kuten vanhoissa radioissa). 

apple-finlux_s

Kuvassa perustyökalu, Apple ][ 64Kt PAL , Väri-TV, MV-monitori 80-merkkiä/rivi oma synkronia, joystick (omatekemä), lämpötulostin (Silentype), 2*floppy 143 kt. Peltikotelot 1mm peltiä.

a2-86_s

Viimeisen Apple II:n tein 1985-86 veljenpojille pelikoneeksi. Siihen tein myös virtalähteen itse.

 

Apple II, miksi juuri Apple II? Mikä siinä oli parempaa kuin muissa merkeissä?

Apple ][ valikoitui tarpeiden ja ominaisuuksien mukaan:
* Viivapiirrokset eli grafiikka pakollinen.
* Muunneltavuus, liitäntäväyliä 7 kpl
* Muistin helppo laajennettavuus.
* Äänet ja pelit.
* Applesoft dokumentoitu ja käyttökelpoinen.
* Valmiiksi muutama tukihenkilö, eli verkosto olemassa.
* Klooneja ja emolevyjä hyvin saatavilla ja ROM-kopiointi helppoa.
* Oheislaitteita saatavilla: kirjoitin, piirturi, grafiikka-tablet, PAL ja RGB värit.
* Lehdissä runsaasti artikkeleita saksaksi, englanniksi, italiaksi…
* Valmisohjelmia: VisiCalc, DB-master, teksinkäsittely ohjelmia.
* Piraattiohjelmien tarjonta maailman laajuista.. Kopiosuojaukset kierrettävissä helposti.
* Muutenki syntyi hyvä meininki!

Lainasin koulun konetta viikonlopuksi ja tultiin poikien kanssa siihen tulkseen, että tämmönen pitäs hankkia, siinä oli värikuva ja äänet.

 

Oliko Apple II ohjelmia tai laitteita vaikea saada Suomesta?

Muutama ohjelma ostettiin VISA:lla USA:sta, esim. DB-master, Spredsheet,  Magic Window, Copy II Plus. Alkuperäispakkauksia ei ole enää montakaan jäljellä. Pääasiassa ohjelmia vaihdettiin tuttujen kanssa.. ja valmiiksi kräkättyjä ohjelmia ostettiin esim. Singaporesta.

Suosittuja pelejä olivat esim: Karateka, BoulderDash, Choplifter, Shakki, Invader, Spider, Sammy Lightfoot The Spy Strikes back, One on One, Minit Man, The Quest, IFR Flight simulator, Starblazer, Ultima IV..

 

Mitä kaikkea teit Apple II:llasi?

Karttoja, tietokantoja, ohjelmointia, pelien pelaamista..

Olin Italiassa lomalla vuonna 1981 ja vettä satoi, niinpä kiertelin kirjakaupoissa ja löysin Applesoft kirjan josssa oli kokojoukko kiinnostavia ohjelmaesimerkkejä. Aikakausilehdissä oli esimerkkejä äänien ohjelmoinnista ja tonttikartan piirtämisestä. Hieno sattuma ja antelias sade. 

 

Olet myös luennoinnut tietotekniikasta?

Etelä-Suomessa kävin pitämässä muutamia esityksiä 1983-85 Apple ][:sta ja tietokoneavusteisesta suunnittelusta sekä digitalisaatiosta. Jotku kuulijat hämmästyi asiasta ja jotkut kotipaikastani. Jotkut piti häpeällisenä, että Lapista tulee ukko puhumaa muka asiantuntijana..

Toissakesänä ostaessani vanhan niittokoneen tapasin miehen, joka sano olleensa minun kurssilla ja todenneen silloin vaimollekin, että “olipa turha kurssi”. Nyt oli perunu kantansa ja totesi lastensakin värkkäävän niitä juttuja tietokoneilla aamusta iltaan.

YLE:n toimittaja teki minusta jutun radioon. Myöhemmin tehtiin Koulu-TV:n ohjelmaa koululla pari päivää. Ohjelma esitettiin pari kertaa parhaaseen katseluaikaan. MTV kävi myös kuvaamassa uutispätkän talonsuunnittelusta.

 

yle

Ylen arkistossa on 1985 koulujen uusien työvälineet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/14/tietokoneet-koulujen-opetuksen-tukena

Siinä on video Lapin keskusammattikoulun tietotekniikan käytöstä. Meidän osuus alkaa n.12 min kohdalta.

 

Olet tehnyt ja julkaisuut ohjelmia Apple II:lle, kertoisitko niistä?

 

aapi_juntura_3d_house_building_s

Koska Applessa oli piirrosominaisuudet, ilmeistyi eräänä lauantaiaamuna elementtitalokauppias ja halusi laitteen ja ohjelman, joka tekisi osan hänen töistään tai arkirutiineista. Samalla se olis myyntivaltti, tietokoneella tehty. Syötiin, saunottiin ja pällisteltiin laitteita, käytiin saunassa ja talokauppias lähti junalla takasin.

Katselin talotoimittajien elementtejä. Niiden leveys oli 30cm kerrannainen, siis, 30, 60, 90, 120, 150 ja 180 cm. Sellaisten pohjakuvat ovat simppelit ja 1/10 kokoisina näyttöön sopisi koko pohjakuva. Ensin piti tehdä elementtien valmistus ja sitten niiden käyttö (valinta, siirto, kääntö). Tekstit ja mitat piti sijoittaa. Kuvan tallennus bittikarttana ja elemettien tietokantana tarvittiin myös. Tietokantaan lisäilin vielä ominaisuuksia, esim. hinta. Yllättäin pohjakuvasta syntyi myös sivut ja päädyt sekä kustannusarvio. Talotoimittajalle en saanut puuhaa opetettua niin, että hän olisi sillä taloja myynyt. Tulos nolla.

Tarjosin ohjelmaa ohjelmistopankille ja laitoin hinnaksi esim. 20 000 mk, siis yhden Apple ][:n hinnan. Yllätyin kun he maksoivat ja saivat ensimmäisen CAD-ohejlman käyttöön (Computer Aided Design).

 

Kirjoitit myös Applekäyttäjien “Omenahyve”-lehteen, miten ja milloin aloitit ja mitä artikkelisi koskivat?

artikkeli_ho

Artikkelit Omenahyve-lehdessä ilmestyivät vuosina 1982-1988 ja ne koskivat mm. seuraavia aiheita:

-Automaattinen Piirtäminen (Apple Graphics Tablet, Watanabe-piirturi)
-Ananaksen Osto (Taiwanilainen Apple II+ klooni)
-Apple Soittimeksi (La Mela Musicale)
-Joystickin teko
-Kuvioiden teko
-Varavirtalähde Appleen
-Kirjakritiikki 
-Taulukointiohjelmat
-Televisiosta monitori
-EPROM ohjelmointikortin tekeminen
-Mikrotietoavusteinen pientalosuunnittelu
-Pääte monitoriksi
-Kopiointi ohjelmat
-Peliportin laajennus

joystickin_tekeminen_s

Omenahyve lehdet löytyvät skannattuna pdf:ksi : https://archive.org/search.php?query=omenahyve (joskaan tiedostojen koko on SUURI).

Kirjoitin myös “Valokynä”-lehteen parin sivun jutun talonsuunnittelu-ohjelmasta.


Olet kirjoittanut myös tietotekniikka-kirjoja?

kirjat

mm. “Mikrotietokone tutuksi” (Ammattikasvatushallitus, Valtion Painatuskeskus) Ammattikasvatushallitus tarjosi koululle ryhmätyöksi oppikirjan tekemistä. Muut kieltäytyivät, keräsin aineistoa pari sataa sivua ja pyysin lausuntoa silloiselta rehtorilta ja koko aineisto hävisi sen siliän tien. Ehkäpä se ei ollut hyvä, joten tein toisen luonnoksen enkä antanut sitä enää muille.

Kirjoittelin ja kuvasin sekä rasteroin aineiston. Tulostin sovittimen läpin kiekkokirjoituskonelle tekstit. Liimasin rasteroimani kuvat varattuihin aukkoihin ja pojan viivapiirroskuviakin liitin mausteeksi. Lähetin A5-koisen kirjasen tilaajalle. Oikolukija  oli varsinainen pilkun nussija. Kansikuvakin oli muutettu mielisairaan näköiseksi naiseksi..

Joten tein kirjan toiseen kertaan. Sitähän myytiin tuhansia kappaleita ja otettiin toinenki painos. Taisin saada tästä työstä tuntipalkaa saman mitä koulun siivoojat. Kateellisia kaksinverroin. Pari kehuakin kuulin. Joku sukulainen oli Oulun Yliopistolla hämmästyny, että Aapin kirjaa käytetään luennon pohjaksi. Jyväskylään menin kurssille ja siellä oli kirjastani kopioitu 20 sivua minulle opiskeltavaa.

 

Mitä Apple ][ jälkeen?

pc-v30-1984_s

Etsin laatikosta kuvia ja löysinkin. Siitä selviää miksi Apple][ jäi sivuraiteelle. Se oli parempi kuin IBM-PC mutta huonompi kuin Olivetti M21. Muunneltavuutta matkivat monet valmistajat. Kopiokoneen pelleistä tein PC–V30 (8086-klooni, 10Mhz), korppu ja lerppu-asemat, HP:n vanha virtalähde. Näyttokortin teksti 80/24 ja tarkkuus 640*240 (muistaakseni) ja TV toimi näyttönä. Muutaman 14″-monitorin tilasin Saksasta ilman koteloa, myös koululle. Peltikuoret tein itse. Toimivat vieläkin, vuonna 2019.

Applen Macintosh ei ollut käytännöllinen kouluissa joissa oli monenmoisia oheislaitteita ja käyttötarpeita.

 

FinApple 2019 (c)
Apple II Forever.